Parisuhde ja tunnetaidot

Lehtien sivuilla ennustetaan, että avioerot tulevat lisääntymään kotikaranteenien vuoksi:

"Meillä on kaikkein eniten asiakkaita sellaisten aikojen jälkeen, kun yhdessäolo on ollut tiivistä: kesälomat ja joulun pyhät. Voimme vain kuvitella millaista nyt tulee olemaan. Perheet on suljettu asuntoihin pitkiksi ajoiksi", pohtii avioerojuristina toimiva Belgravian paronitar Fiona Shackleton.

Emme silti millään usko, että tilanne olisi ihan näin yksiselitteinen.

Yhdessäolo voi tehdä hyvääkin: kerrankin on aikaa olla joko kahdestaan tai perheen kanssa. On ehkä aikaa laittaa elämää ja arvoja tärkeysjärjestykseen ja aidosti huomata ne läheisimmät, tärkeimmät ihmiset.

Mutta jos haasteita parisuhteessa tulee, mistä ne johtuvat?

Yksi haaste tässä tilanteessa on huolten määrä: huoli toimeentulosta, huoli maailmantilanteesta, huoli maailmantaloudesta, huoli riskiryhmiin kuuluvista läheisistä, huoli vähäosaisista..

Itselläni nämä huolet näkyvät erityisesti öisin: näen mitä hurjimpia painajaisia ja ne vain jatkuvat jatkumistaan…

Jos kovasti huolettaa, on vaikeaa olla läsnä. Huoli- ja pelkoenergia vievät voimia ja saattavat lamauttaa.

Kaikilla tunteilla on lupa olla. Jos huolettaa tai pelottaa, se on ihan ok. Yksi isoin haaste kriisin keskellä on ehkä se, että pärjäisi omien tunteidensa kanssa. Ettei jättäisi niitä huomiotta, työntäisi niitä syrjään tai samaistuisi niihin liikaa. 

Kaikki eivät toki ole huolissaan. Tiivis yhdessäolo herättää silti helposti tunteita laidasta laitaan…

Miten niiden tunteiden kanssa sitten tulisi olla?

Tunteet tuntuvat kehossa eri tavoin. Kun kehossa nousee jokin tunne, sitä voi jäädä kuulostelemaan: ahah, tällainen tunne. Mikään tunne ei itsessään ole hyvä tai huono, parempi tai huonompi. Tunteet ovat vain tunteita. Niitä voi ajatella ikään kuin meren pintana: joskus se myrskyää, joskus se on tyyni. Syvällä meri on itsessään aina tyyni. Eikä se tunne syyllisyyttä myrskystä. Se vain on. 

Kun kumppanin käytös tai lapsen kiukuttelu ärsyttää, voit kuvitella että olet meri. Mitä tunteita siinä meren pinnalla alkaa tapahtua? Miltä kehossa tuntuu? Missä kohtaa kehoa tämä tunne tuntuu?

Ja sitten voit hyväksyä ne kaikki tunteet, juuri sellaisina kuin ne ovat. Kun opit hyväksymään ne, olet niiden herra. Sillä tavalla, että tunteet eivät enää automaattisesti saa sinua reagoimaan. Et ole niiden vietävissä. Koska huomaat ja hyväksyt ne, ennen kuin ne ottavat sinut täysin valtaansa. 

Tämä ei tarkoita sitä, että negatiivinen tunne pitäisi kääntää positiiviseksi. Ei. Tässä harjoittelet hyväksymään ihan kaikki tunteet, samanarvoisina. Oli se tunne sitten mustasukkaisuus, innostus, viha, katkeruus, riemu, kateus, ilo, ahdistus, huolestuneisuus, kiukku, lempeys, myötätunto.

Tulet huomaamaan, että siellä kaikkien tunteiden alla asuu rauha. Läsnäolossa, tässä hetkessä. Sellainen rauha, jolla ei ole vastakohtaa, sellainen rauha joka on.

Tästä rauhasta käsin on paljon helpompaa kohdata oman elämän ihmiset. Ne kaikkein läheisimmätkin, ne jotka eniten tökkivät niitä vanhoja arpia, jotka eniten herättävät meissä tunteita. 

Yhdessä selviämme myös parisuhteen ja perhe-elämän haasteista. Jakamalla toisillemme sitä tietotaitoa, mitä meillä kaikilla on, tukemalla ja auttamalla. Ja rohkeasti kysymällä, kun tarvitsemme uusia näkökulmia tai apua.

Olethan rohkeasti yhteydessä, jos sinulla on kysymyksiä tai kaipaat tukea - me olemme täällä Sinua varten.<3